Hämeen sovittelutoimisto
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu perustuu sovittelulakiin (1015/2005).
Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolille järjestetään puolueettomien sovittelijoiden avustuksella mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä tapahtuneesta aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on asiakkaille vapaaehtoinen, puolueeton ja maksuton palvelu.
Hämeen sovittelutoimisto järjestää lakisääteistä ja maksutonta rikosten ja riita-asioiden sovittelupalvelua Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueilla. Palvelua tuottaa Harjulan Setlementti ry. Sovittelupalvelua johtaa, ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriö.
Palvelun järjestämis-, ohjaus- ja valvontavastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL),
joka vastaa myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.
Kanta-Hämeen aluetoimisto
Kartanonkatu 10 B, 30100 Forssa
Päijät-Hämeen aluetoimisto
Lounaankatu 3, 15150 Lahti
Usein kysyttyä sovittelusta
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on sovittelutoimiston järjestämä lakisääteinen, asiakkaalle aina maksuton ja kaikkialla valtakunnassa tarjottava palvelu.
Sovittelussa rikos- tai riita-asian osapuolet kohtaavat ja käsittelevät tapahtunutta asiaa ja sen seurauksia puolueettomien sovittelijoiden avustuksella. Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka henkilökohtaisesti ovat ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Sovittelu ei ole oikeudenkäynti eikä siinä ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä.
Sovittelu on
– vapaaehtoista
– puolueetonta
– luottamuksellista
– maksutonta
– kohtuullista
Sovittelua säätelee laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005
Soviteltavat asiat ovat tavallisimmin väkivaltarikoksia, omaisuusrikoksia, kunniaan, yksityisyyteen tai koskemattomuuteen liittyviä rikoksia tai erilaisia riita-asioita. Sovittelun kohteena on tavallisimmin:
– erilaiset omaisuusrikokset, kuten vahingonteot, näpistykset, varkaudet, petokset ja kavallukset
– väkivaltarikokset, kuten lievät ja perusmuotoiset pahoinpitelyt
– hallinnan loukkaukset, luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
– kotirauhan rikkomiset
– kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset
– henkilön yksityisyyttä loukanneet rikokset
– erilaiset riita-asiat, jotka voivat liittyä esimerkiksi naapuruuteen, rajariitoihin, sosiaaliseen mediaan, omaisuus- ja talousasioihin ja ihmisten tai eläinten sopimattomaan tai häiritsevään käytökseen
Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella.
– Sovittelutoimistoon saapuu sovittelualoite. Aloitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, muu toimija tai yksityishenkilö.
– Sovittelutoimisto selvittää osapuolten sovitteluhalukkuuden ja asian soveltuvuuden sovitteluun sekä varmistaa, että osapuolet ymmärtävät sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Ennen kuin osapuolet antavat suostumuksensa sovitteluun, heille selvitetään heidän sovitteluun liittyvät oikeutensa ja asemansa sovittelussa. Sovittelu on vapaaehtoinen palvelu ja halutessaan osapuolet voivat myös kieltäytyä siitä, jolloin asia palautuu aloitteentekijälle.
– Mikäli sovittelu aloitetaan, vapaaehtoiset sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja sopivat sovittelutapaamisen ajankohdan. Sovittelu on mahdollista aloittaa osapuolten erillistapaamisilla, joissa osapuolet saavat tilaisuuden keskustella asiastaan ja sovitteluun liittyvistä odotuksistaan sovittelijoiden kanssa ilman muiden osapuolten läsnäoloa.
– Sovittelutapaamisessa osapuolten lisäksi on mukana kaksi puolueetonta, vapaaehtoista, vaitiolovelvollista ja koulutettua sovittelijaa sekä tarvittaessa asioimistulkki. Alaikäisen huoltajan on pääsääntöisesti oltava läsnä. Alaikäisen edustajan tehtävä on pääasiallisesti vahvistaa oman edustettavansa osallistumista ja toimia sopimuksen vahvistajana, mikäli osapuolet haluavat sopia asian.
– Osapuolet saavat käyttää avustajaa tai tukihenkilöä, jollei se vaaranna sovittelun häiriötöntä kulkua ja kaikki osapuolet suostuvat siihen. Avustajan tai tukihenkilön käytöstä on sovittava etukäteen sovittelutoimiston kanssa. Ilman erillistä ilmoitusta ulkopuolisia ei voida ottaa mukaan sovittelutapaamisiin.
– Kuka tahansa sovittelun osapuolista voi perua sovittelusuostumuksensa ja keskeyttää sovittelun missä vaiheessa tahansa, myös syytä ilmoittamatta. Myös sovittelijoilla on mahdollisuus keskeyttää sovittelutapaaminen, mikäli sovittelun periaatteet eivät toteudu (esim. osapuolet eivät kuuntele toisiaan tai käyttäytyvät toista kohtaan asiattomasti)
– Mikäli asiassa päästään ratkaisuun, laaditaan yhdessä sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat.
– Tieto sovittelun lopputuloksesta (sopimus) toimitetaan sovittelun päätyttyä poliisille ja/tai syyttäjälle.
– Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista
Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle
– rikoksen tai riidan osapuoli
– huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja
– poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen
– tahon tai palvelun edustaja, jossa joku osapuolista on ja joka arvio, että sovittelusta voisi olla osapuolen tilanteessa hyötyä (esim. oppilaitos, sosiaalitoimi, oikeusaputoimisto)
Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää alaikäisen henkilökohtaista suostumusta ja sitä, että hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa suostuu sovitteluun.
Voit tehdä aloitteen sovittelusta sähköisellä lomakkeella.
Sovittelutapaaminen voidaan jakaa kolmeen osaan. Tapaamisen alussa keskustellaan tapahtumista, osapuolten näkemyksistä, mitä tapahtumista on aiheutunut ja mihin tapahtunut on vaikuttanut. Seuraavaksi keskustellaan siitä, miten tapahtuman aiheuttamia haittoja ja seurauksia tulisi osapuolten mielestä korjata ja korvata. Sovittelijat ohjaavat ja tukevat keskustelu jatkumista. Lopuksi kirjataan sopimus, jos osapuolet ovat valmiita sopimaan asiasta. Sopiminen on vapaaehtoista ja sovittelijat kirjaavat sopimuksen vain niissä tilanteissa, kun osapuolet niin haluavat. Sovittelutapaaminen päättyy, kun osapuolet tuntevat saaneensa asiansa käsitellyksi tai joku tapaamisessa toivoo tapaamisen keskeyttämistä. Sovittelijat voivat myös keskeyttää tapaamisen, mikäli sovittelun periaatteet eivät toteudu.
Tapahtumista keskusteleminen antaa mahdollisuuden henkiseen hyvittämiseen. Kaikilla osapuolilla voi olla tarve keskustella tilanteesta, kysyä tai kertoa lisätietoa. Korvauksista sopiminen antaa mahdollisuuden aineellisten vahinkojen hyvittämiseen. Aineellisten vahinkojen hyvittäminen tulee perustua toteutuneisiin kuluihin ja sovittavien asioiden tulee olla kohtuullisia kaikille asianosaisille. Joissakin rikoksissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvaamisesta.
Rikosasian sovittelussa asianomistajan tulee sopimuksessa ottaa kantaa rangaistusvaatimukseen ja korvausvaatimukseen. Asianomistajalla on mahdollisuus luopua rangaistusvaatimuksesta heti tai sitten, kun tehty sopimus on täytetty sovitulla tavalla. Rangaistusvaatimuksesta luopuminen on asianomistajalle vapaaehtoista, eli halutessaan hän voi säilyttää rangaistusvaatimuksen sovittelusta huolimatta. Lisäksi virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjällä on syyteoikeus riippumatta asianomistajan kannasta rangaistusvaatimukseen. Sovittelutapaamisessa voidaan sopia, että asianomistaja luopuu korvausvaatimuksestaan sitten, kun sopimus on täytetty sovitulla tavalla.
Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä
– kohdata toisensa luottamuksellisesti
– selvittää asiaa rakentavalla tavalla
– vaikuttaa itse oman asiansa ratkaisuun
– sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla
Sovittelussa rikoksen tai riidan aiheuttamia aineellisia tai aineettomia haittoja on mahdollista tarkastella ja korvata kokonaisvaltaisesti. Sovittelulla voi olla myönteinen vaikutus osapuolten elämänlaatuun rikoksen tai riidan jälkeen.
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asiassa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei yleinen tärkeä etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyssä, viranomainen päättää asian jatkokäsittelystä. Sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.
Sovittelutoimisto seuraa sovittelussa syntyneen sopimuksen toteutumista ja kokemusten mukaan tehdyt sopimukset toteutuvatkin lähes poikkeuksetta.
– Saavu sovitteluneuvotteluun sovittuna ajankohtana, korkeintaan 5min ennen sovittelun alkamisaikaa riittää.
– Varaa sovitteluun riittävästi aikaa: noin 1-2 tuntia.
– Ota tarvittavat asiakirjat mukaan: esim. lääkärinlausunnot, kuitit, mahdolliset vakuutusyhtiön päätökset sekä muut rikokseen tai riitaan liittyvät tositteet.
– Varaudu tilinumerolla, mikäli sinulla on rahallisia korvausvaatimuksia.
– Sovitteluun on mahdollista ottaa mukaan avustaja, tukihenkilö tai tulkki. Tästä on sovittava etukäteen sovittelutoimiston kanssa. Ulkopuolisia ei voida ottaa mukaan sovittelutapaamisiin, ellei asiasta ole etukäteen sovittu.
– Sovitteluun ei voi osallistua päihtyneenä.
– Sovittelutapaamisia voidaan tarvittaessa järjestää useita.
– Sovittelun jälkeen asianomistajan tulee ilmoittaa sopimuksen täyttymisestä sovittelutoimistoon.
Sovittelutapaamiseen osallistuu aina kaksi vapaaehtoissovittelijaa. Sovittelijat toimivat puolueettomasti ja kohtelevat kaikkia osapuolia tasavertaisesti. Sovittelijat ovat tehtäväänsä koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka toimivat sovittelutoimiston ohjauksessa ja valvonnassa. Sovittelijalle maksetaan kulukorvaus, joka kattaa sovittelun järjestämisestä aiheutuneet kulut.
Yhteystiedot
Vastaava sovittelunohjaaja Siiri Thynell p. 040 674 0607
siiri.thynell(a)hameensovittelu.fi
Sovittelunohjaaja Pauliina Vaahtera p. 040 674 0667
pauliina.vaahtera(at)hameensovittelu.fi
Sovittelunohjaaja Johanna Halinen p. 050 398 7763, johanna.halinen(a)hameensovittelu.fi
Sovittelunohjaaja Marjaana Halm p. 050 398 7765, marjaana.halm(a)hameensovittelu.fi
Sovittelu on aina
Vapaaehtoista
Puolueetonta
Luottamuksellista
Maksutonta